Pk-rotumestaruus

Osallistuttiin Nessan kanssa rotumestaruuskokeeseen Raisiossa. Koe oli samalla myös 4-rotumestaruusottelu briardeille, valkoisillepaimenkoirille, mudeille ja bouviereille (miten se nyt sitten taipuukaan :-) )

Viikolla ennen koetta tehtiin kenraaliharjoituksena jäljen nostoja ja yksi esineruutu. Janoilla sattui käymään myös niin kivasti, että kun olin saanut 3 janaa poljettua, niin tuli rankkasade. Käytiin ne 1,5h päästä ajamassa ja jokainen jälki löytyi ongelmitta. Esineruutu tehtiin torstaina ja se sujui tosi hyvin, Nessa ei ole niin tehokasta työskentelyä esittänyt sitten viime kesän, aikana ennekuin keksi sen jäljestämisen ruudussa.


Meidän suoritus alkoi jäljellä ja paikan nähtyäni en tiennyt oikeen itkeäkkö vai nauraakko, näkyvillä oli suota ja puolipaljasta kalliota. Janalla oli vähän risukkoa ja rytöä ja Nessa lähti vähän rauhallisemmin etsimään jälkeä, poikkesi jossain kohtaa janaa oikealle, ehkä kolme koiranmittaa, siellä meni polku. Palasi takasin ja tarkasti samasta kohtaa vasemman puolen, sitäkin ehkä 2 koiranmittaa ja palasi takasin  janalle ja nosti janan puolevälin jälkeen jäljen vasemmalle. Nessa lähti minun silmään vähän epävarmasti (normaalia hitaammin) jäljestämään. Janalta kun oltiin päästy, niin noin 20metrin päässä alkoi puolipaljas kallio ja Nessa jäljesti kallion vasenta reunaa ja ei päästy kovin pitkälle kun edessä oli iso oja ja suo. Ojan kohdalla Nessa oli sitä mieltä, että oho ei se mennytkään tuonne ja oli kuin palaamassa jälkeä takasin päin. Mutta koska se joskus on isomman ojan kohdalla vähän yrittänyt katsoa, että pääsiskö sinne jotenkin muuten, niin kehotin sen ylittäämään sen ja Nessa meni ja oli vielä enemmän sen näköinen että kun se ei ole täälä. No palataapa sitten takasinpäin hakemaan jälkeä uudelleen. Hetken matkaa palattiin ja Nessa jäljesti sinne kallion päälle ja sieltä löytyi paljon peuran? karvatuppoja ja sen sorkkaeläimen jäänteet. Ja koska tuommoinen sieltä lödettiin, niin päättelin, että ei taaskaan kyllä voida olla jäljellä. Eikun takasin janan tuntumaan hakemaan taas jälkeä. Kyllä se taisi sen jäljen vielä sieltä nostaa ja olisi jäljestänyt sinne vasemmalle. Mutta kun minä taas olisin sitä mieltä, että ei se jälki nyt mene sinne, niin sinne ei lähdetty. Siellä kallion päällä minun jälkinenällä sitten suunnistettiin, sanomattakin on selvää, että ei kovin pitkälle päästy ja lähdettiin sitten taas tyhjinkäsin pois.

Jälki olisi kulkenut sitä kallion vasenta reunaa ja kääntynyt sinne kallion päälle, sinnehän me ensimmäisellä kerralla mentiin, mutta törmättiin niihin sorkkaeläimen jäänteisiin, niin taas päättelin, että ei olla jäljellä. Hitto, kun antaisi sen koiran vaan jäljestää. Muutenkin nuo puolipaljaat kalliot meille tosi vaikeita ja en ole oikeen löytänyt maastoa missä niitä edes treenata. Meidän jokainen voittajankoe on nyt kaatunut noihin paljaisiin kalliohin. Edellisessä kokeessa olin sitä mieltä, että jälki nyt ei voi kuljea pelkällä kivellä. Tässä kokeessa se kallio tuli vielä niin äkkiä, että Nessa ei ollut mielestäni vielä kunnolla leimaantunut jälkeen. Sen jostain syystä tarvitseen hetkenmatkaa jäljestää ennekuin se on kunnolla leimaantunut siihen. Jäljellä olisi ollut matkalla suota ja paljon muutakin rytöä. Olisi niin kiva päästä johonkin kivaan helppokulkuiseen maastoon kokeeseen :-D.

Janasta saatiin 37p. Yllättävän paljon on koirilla ongelmia janalla. Viime kokeessakin Nessa oli ainut kymmenestä joka sai täydet janalta. Monella koiralla oli ollut ongelmia ja usea oli jopa ylittänyt reagoimatta jäljen janalla. En tiedä kuinka yleistä oikeasti janaongelmat koirilla on, mutta nyt on vaan muutamassa kokeessa ollut useammalla koiralla janaongelmia.

Tulokseen ei ollut enää mahdollisuutta, mutta tehtiin kuitenkin sitten vielä esineet ja tottis. Esineruutu oli vuorossa seuravaana. Paikka oli mielestäni ihan ok, ei mitään pahaa rytöä. Esinettä ei tuntunut löytyvä oikealta eikä vasemmalta puolelta ja Nessa painui lähes joka lähetyksellä ruudun oikeaan reunaan. Kyllä se ihan siltä näytti että se etsii ja lähti joka lähetyksellä hyvin, ei yrittänyt edes jäljestää siellä. No viimeinen lähetys ruudun keskivaiheilta ja vihdoin takarajan tuntumasta löytyi yksi esine. Aika loppui juuri kun sain esineen käteeni ja esineistä saatiin 10p. Jotenkin tuntui, että tuo ruutu oli haastava kaikille koirista ja tulosten perusteella moni koira ei löytänyt ruudusta yhtään esinettä.

Sitten vielä tottis. Nessa oli jo vähän väsähtänyt ja oli aika kuuma ja en saanut enää nostettua sitä ihan siihen tilaan missä tykkään sen työskentelevän.  Kentälle menoa odotellessa se meinasi perusasennosta muutamaan otteseen jo painua maahan. Seuraaminen meni ihan ok, vähän poikitti ja henkilöryhmä oli sijoittunut niin että ne oli ihan hieman viistossa vasemmalla kun tultiin L-sakarasta ja jotenkin luontevasti sitten suunnistin sinne ryhmään. Ryhmässä sitten jouduin antamaan uuden seuraa käskyn, koska Nessa jostain syystä vähän jäi. En tiedä sitten miksi, tuota ongelmaa ei ole ennen esiintynyt. Tuomari arvostelussa mainitsi, että ohjaaja ei esittänyt vasemmalle käännöstä ja minä mietin, että teinkö täyskäännösen oikean kautta vai mitä se tarkoittaa. Meidän parikaan ei ollut esittänyt vasemmalle käännöstä. Jossain kohtaa tajusin, että vasemmalle käännytään vaan silloin kun tullaan L-sakarasta ja joku valaisi, että moni koira oli mennyt ryhmään samalla tavoin kuin me ja se johtui ryhmän sijoittumisesta.

Jättöliikkeissä Nessa teki kolme maahanmenoa, luoksetuloissa istui suoraan eteen, mutta minä teen aina jotain sivullesiirtymisessä. Ärsyttävää, nytkin oikeen mielestäni keskityin, että mikään käsi yms ei heilahda, mutta niin vaan kuitenkin sitten oli ollut joku pakkoliike.

Tasamaanoudossa meni ihan reippaasti kapulalle ja palautti kapulan ravaten, murr, ja luovutti vielä tosi kaukana. Hyppynoudossa  kosketus takaisin hypyssä ja suu vähän eli edessä. A-estenoudossa palasi hyppyesteen kautta ja oikeesti se ei kyllä mielestäni ollut vahinko, nyt en heittänyt kapulaa kyllä niin vinoon. Sen kapulan se luovutti tosi vinossa. Eteenmenossa saisi mennä nopeammin maahan ja paikallamakuu sujuin mallikaasta, siinäkin olisi saanut kyllä mennä nopeammin maahan. Tottiksesta pisteitä saatiin kasaan 71p

Tottiskuvat: Annamari Aarnio

Syksyä

Blogi laahaa taas paljon jäljessä, jos kirjoittamisessa on ollut laiskuutta, niin ei treenirintamallakaan olla kovin aktiivisia oltu. Tai mikä kenellekin on aktiivista. Normaalisti sitä on kesällä menossa vähän koko ajan, jos ei ohjatuissa, niin omissa treeneissä, nyt on treenattu vain 1-3 kertaa viikossa

Agility alkoi taas kesätauon jälkeen elokuun alussa. Tehdään jo radalla kaikkia esteitä, mutta ne kepit ei ole kyllä vieläkään ihan täysin varmat. Jos on liikaa vauhtia, niin Nessalla voi mennä rytmi sekaisin. Harmi vaan, että me ei oikeen päästä treenaamaan niitä keppejä muuta kuin kerta viikkoon ohjatuissa treeneissä.

Suurin piirtein kerta viikkoon on päästy tekemään vieras jälki. Jäljet on kulkenut pääpiirteittäin hyvin, mutta kahdella viimeisellä jäljellä olen onnistunut tekemään janan niin, että janan poikki menee polku. Paikka on vielä semmoinen, että siellä liikkuu paljon ihmisiä. Polulta takaisin kutsu onkin sitten aiheuttanut vähän epävarmuutta alkujäljestykseen, joka paranee kyllä sitten kun on leimaantunut kunnolla jälkeen. Tällä viikolla tehdäänkin sitten ennen koetta vaan kivoja pallojanoja.

Itse olen polkenut 2 jälkeä ja tulin siihen tulokseen, että jos en merkkaa kunnolla mihin jälki menee, niin en enää niitä tee. Ei ole todellaan koirallekaan reilua, jos kuvittelen kulman ja reitin eri paikkaan missä se oikeesti menee ja jo vähän hermostun, kun Nessa olisi menossa eri reittiä=oikea reitti.

Haussa on otettu umppari mukaan ja ilmaisun kanssa ei ole ongelmaa senkään kanssa. Koska niitä ongelmia oli niin pitkään, niin jotenkin vaan sitä odottaa, koska niitä ongelmia sitten taas tulee.  Muutamat suunnitellut tyhjät on tehty ja se on sujunut hämmästyttävän hyvin. Hallintaa ei vielä ole piilolla tehty, mutta muuten haku rupee pikkuhiljaa näyttämään ihan hyvältä. Oman ongelmansa voi tietysti tuoda sitten ne palkattomat maalimiehet, mutta katsotaan ajan kanssa miten siinä sitten käy.

Tottista ollaan tehty tosi laiskasti, kun ei ole mitään yhteisesti sovittuja treenejä, niin ei oikeen tule itsekseen sitten taas kentälle lähdettyä. Ihan pikku tottiksia on vähän tehty työpäivän päätteeksi, Nessa on usein toimistokoirana töissä mukana :-).

Ohjattua koulutusta meillä sentään on pari kertaa ollut. Elokuussa käytiin Ulvilassa Helena Kiven opissa. Aina näissä koulutuksissa tulee ajattelemisen aihetta ja vähän ryhtiliikettä omaan tekemiseen. Muuten oli antoisa koulutus ja oli kiva nähdä erilaisia briardeja työntouhussa, koiria joita en ollut ennen nähnyt tekemässä tottista. Kiitos Maikki kun viitsit tapahtuman järjestää.

Viikonloppuna oli sitten taas ryhtiliike briardleirillä Uuraisilla. Paljon jäi taas käteen koulutuksista, enimmäkseen tai oikeastaan täysin se oma huomio kiinnittyy nyt omaan tekemiseen ja mielentilaan. Ja jälleen oli erittäin antoisa viikonloppu ja toi taas uutta puhtia tekemiseen.

Mitäs vielä, Nessa aloitti juoksun aika lailla 15.8, eli juoksuväli oli nyt 11kk. Nessalla on nyt joka juoksunväli pidentynyt kuukaudella, ehkä seuraavat juoksut onkin sitten vasta vuoden päästä :-). Myös Zira aloitti juoksun Nessan juoksun aikana. Aiemmin tytöt ei ole juossut yhtäaikaa, liekö nyt sitten sattumaa, vai jotuiko Ziran juoksut Nessan juoksusta. Ziralla on väli ollut n 7kk, en nyt muista koska se viimeksi juoksi, ehkä kevät talvella. No seuraavissa juoksuissa sen sitten näkee, että oliko tuo vaan sattumaa.

Tulevan viikonloppuna on nyt pk-rotumestaruus Raisiossa. Kiva nähdä että muitakin briardeja on uskaltautunut mukaan :)